Veikkaus on saanut mittavaa kriitiikkiä viimeisen vuoden aikana. Suurin osa on kohdistunut peliautomaattien sijoitteluun sekä niiden määrään. Jo aiemmin on uutisoitu, että Veikkaus pitää kynsin ja hampain kiinni kolikkopelien hajasijoittelusta kaupoissa, ja perustelee tätä alueellisella tasa-arvolla. Tohmajärveläisillä tulee olla yhtäläinen oikeus pelata kolikkopelejä kuin Helsingin Lauttasaaressa.
Tutkijoiden analyysi osoittaa, että peliautomaatteja sijoitetaan eniten alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia, mutta työttömyysaste korkea. Vastaavasti varakkaimmilla alueilla peliautomaatteja on olemattoman vähän.
Seura paljasti 2018 saamansa aineiston perusteella, että kolikkopelejä on eniten köyhien asuinalueilla. Veikkaus puolustautuu sanomalla, ettei peliautomaatteja sijoiteta sosioekonomisin perustein, vaan rahapelit ovat päätyneet köyhimpien – ja eniten pelaavien – alueille muunlaisen mekanismin kautta.
Ruokakauppiaille ja baarinpitäjille peliautomaatti on mieluinen lisä. Liikkeenharjoittaja saa osansa automaatin tuotoista ja se voi myös houkutella asiakkaita. Rajallisille automaateille onkin kysyntää ja Veikkaus saa itsenäisesti päättää, kuka niitä saa ja kuka ei.
Veikkaus maksoi vuonna 2017 myyntipalkkioita eli komissioita kauppaille 160 miljoonaa euroa. Tämä on päivittäiskaupan alalle merkittävä summa. Onkin aiheellista kysyä, kannustaako uhkapelaamisesta tuleva rahavirta ehkäisemään alaikäisten ja peliongelmaisten pelaamista asianmukaisella tavalla.
Jopa THL:n tutkijat ovat sitä mieltä, ettei Veikkaus hoida monopolinaseman ehtona olevaa peliriippuvuuden ehkäisytehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla.
”On selvää, että Veikkaus on tietoinen siitä, että rahapeliautomaatteja on sijoitettuna enemmän usein sellaisille asuinalueille, joissa esiintyy runsaasti huono-osaisuutta. Rahapeliautomaattien sijoittelussa liiketaloudellinen näkökulma on ollut etusijalla, vaikka Veikkaus korostaa toimivansa vastuullisesti. Arpajaislain mukaan Veikkauksen tulee toimeenpanna rahapelit siten, että pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja vähennetään. Rahapeliautomaattien sijoittelun osalta tämä ei näytä toteutuvan”, THL:n Jani Selin sanoo.
Jutun julkaisun jälkeen yksityiset kansalaiset ovat järjestelleet Pelikoneet pois kaupoista -kansalaisaloitteen, joka on tätä kirjoittaessa saanut noin 15 000 allekirjoitusta. Matkaa siis on vielä 35 000 nimeä siihen, että aloite luovutetaan eduskunnalle.
Seuran 1,5 vuotta vanha juttu on nyt julkaistu uudelleen lehden verkkopalvelussa, sillä se on hiljattain voittanut tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon.