Kun peliongelmainen henkilö hakeutuu avun piiriin, hänelle tehdään alkukartoitus: mitkä palvelut auttaisivat häntä tehokkaimmin ja mitä mahdollista apua on tarjolla läheisille. Aluksi selvitetään peliongelman vakavuusaste ja siihen mahdollisesti liittyvät muut sairaudet ja ongelmat. Esimerkiksi jos pelaaminen tapahtuu yleensä päihteiden vaikutuksen alaisena, tulee ensiksi hoitaa mahdollinen päihdeongelma ennen peliongelman hoitamista.  Jos taas pelaaminen on ollut pakokeino esimerkiksi masennuksen aiheuttamasta huonosta olosta, tulee ensiksi hoitaa masennusta. Hoidon tavoitteet määritellään aina yhdessä potilaan kanssa. Yksi keskeinen kysymys on, halutaanko pelaaminen lopettaa kokonaan, vai riittäisikö sen vähentäminen. Joskus tavoitteet muuttuvat hoitosuhteen edetessä. Esimerkiksi jos pelaamisen vähentäminen ei onnistukaan, voi kokonaan lopettaminen olla ainoa toimiva ratkaisu.

Erilaisia hoitokeinoja

Kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella rahapeliongelman tehokkaimmat hoitokeinot ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia ja motivoiva haastattelu. Nämä hoitokeinot pyrkivät muokkaamaan potilaan omaksumia käyttäytymismalleja keskittymällä tulevaisuuteen ja auttamalla potilasta itse löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Näissä hoidoissa ei siis lähdetä tutkimaan potilaan menneisyyttä ja hakemaan ratkaisuja sitä kautta, vaan keskitytään nykyhetken ongelmiin ja niiden konkreettiseen muuttamiseen. Myös vertaistukiryhmistä on potilaille yleensä apua, sillä peliongelmaan liittyvää häpeää voi olla vaikea jakaa ulkopuolisten kanssa. Joskus terapian ja vertaistuen ohella voidaan käyttää myös lääkehoitoa, tällöin on yleensä kyse vaikea-asteisesta riippuvuudesta.

Addiktioiden hoitaminen

Peliongelmiin apua tarjoavilla tahoilla on usein osaamista myös muiden riippuvuuksien hoidossa, kuten päihdeongelmissa. Tällainen monialainen osaaminen onkin tärkeää, koska usein peliongelman taustalla on muitakin riippuvuuksia. Suomessa varsinkin alkoholiongelmaan kehitettyjä hoitomenetelmiä sovelletaan myös peliongelman hoidossa. Tällaisia avohoidon palveluita tarjoavat esimerkiksi Ventuskartano ry (Pohjanmaan alue), Kuopion kriisikeskus (Pohjois-Savon alue) ja yksityinen Contral Clinics (Helsinki. Tampere, Turku, Oulu ja Espanjan Fuengirola). Osa avohoidosta voi myös tapahtua etähoitona erilaisia teknologioita hyödyntäen.

Ennaltaehkäisevä hoito

Yleensä peliongelmista puhuttaessa keskitytään aikuisväestöön, jolle on jo ehtinyt kertyä palkkatuloja ja varallisuutta. Kuitenkin Suomessa myös monilla nuorilla on havaittu olevan peliongelmia, vaikka vakituiset tulonlähteet ja varallisuus puuttuisivatkin. Suurin osa peliongelmaisista Suomessa kuuluu ikäryhmään 18-24 (arviolta 6% koko ikäryhmästä). Tällöin voidaan ajatella, että peliongelma on päässyt kehittymään vähitellen jo ennen täysi-ikäisyyttä. Yhtenä ennaltaehkäisevänä keinona on pidetty vuoden 2011 lakimuutosta, joka kieltää rahapelien palaamisen alle 18-vuotiailta. Lakimuutoksen on huomattu vähentäneen varsikin nuorten poikien pelaamista. Peliongelma voi muodostua myös videopelien pelaamisessa, mikä on suositumpaa juuri nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Nuoret tarvitsisivatkin tulevaisuudessa erityisesti heille suunnattuja palveluita.