Kansainvälisesti arvioiden Suomi kuuluu ongelmapelaamisessa keskivertomaihin esimerkiksi Ruotsin, Kanadan, Australian ja Italian kanssa. Väestötasolla eniten ongelmapelaajia on ainakin Singaporessa, Hong Kongissa ja Etelä-Afrikassa. Tanska, Alankomaat ja Saksa taas kuuluvat maihin, missä ongelmapelaamista esiintyy kaikkein vähiten. Eurooppalaisista eniten rahapelejä pelataan Irlannissa. Suurimmat rahapelimarkkinat ovat Yhdysvalloissa (vuonna 2016 siellä hävittiin rahapeleihin noin 117 miljardia dollaria). Suomi on sijalla 16.

Rahapelit suomalaisten suosiossa

Rahapelit ovat suosittu ajanviete Suomessa, arviolta 80 prosenttia väestöstä on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana. Suosituimpia rahapelejä ovat mm. Lotto, Eurojackpot, erilaiset arvat ja peliautomaatit. Vuoden 2015 arvion mukaan Suomen väestöstä reilulla kolmella prosentilla eli noin 124 000 ihmisellä on jonkinasteinen peliongelma. Videopelien ongelmapelaajien määrän arvioidaan olevan kasvussa, mutta tarkkaa lukua siitä ei ole (videopelien ongelmapelaajat ovat ylipäätään uusi ja vähemmän tunnettu kohderyhmä, joka vaatii lisää tutkimista, eikä tässä artikkelissa oteta siihen enempää kantaa). Pelaaminen on yleisintä ikähaarukassa 25-64 vuotta.

Miehet pelaavat naisia enemmän rahapelejä, ja myös aloittavat pelaamisen nuorempina. Miehillä myös ongelmapelaaminen on lähes kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla. He pelaavat enemmän pelejä, jotka eivät ole pelkästään onneen perustuvia (mm. pokeri), naiset taas pelaavat enimmäkseen onnenpelejä (mm. raha-automaatit ja ruletti). Vuonna 2011 voimaan tullut 18 vuoden ikäraja rahapelaamiselle on vähentänyt huomattavasti nuorten poikien pelaamista. Tytöt ovat pelanneet jo ennen tätä verrattain vähän rahapelejä. Yleisintä ongelmapelaaminen on ollut nuorten aikuisten kohdalla (18-24 vuotiaat).

Rahapeleihin käytetty viikoittainen summa kaikilla suomalaisilla pelaajilla on 11 euroa. Pelaaminen on kuitenkin hyvin keskittynyttä: arviolta eniten pelaava 5 prosenttia tuo jopa puolet rahapelien tuotosta. Tutkimusten mukaan useimmin pelaavat suomalaiset kuuluvat yleensä vanhempiin ikäluokkiin, ovat työelämän ulkopuolella ja kuuluvat vähiten ansaitsevaan tuloluokkaan (nettotulot 501-1500e/ kk).

Veikkauksen monopoli

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki, joka on voimassa manner-Suomessa. Ahvenanmaalla rahapelaamista säätelee PAF. Suomessa rahapeleissä monopoli on valtion omistamalla Veikkauksella. Veikkaus siis hallinnoi kaikkea rahapelitarjontaa Suomessa ja myös ainoana tahona saa rajoitetusti mainostaa tuotteitaan. Suomen rikoslakiin lisättiin vuonna 2010 rahapelirikos, mikä on kyseessä silloin, jos on esimerkiksi luvattomasti järjestänyt rahapelitoimintaa ilman asianmukaista toimilupaa. Rangaistuksena on sakot tai korkeintaan kaksi vuotta vankeutta. Arpajaislaissa on lisäksi säädetty arpajaisrikkomuksesta, joka tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, jos elinkeinonharjoittaja on valvonut puutteellisesti sen tiloissa sijaitsevia peliautomaatteja.

Aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee kysymys Suomen rahapelimonopolin tarpeellisuudesta. Monopoli on maailmanlaajuisesti harvinainen, monessa maassa pelejä tarjoavat yritykset toimivat linsenssillä. Monopolia on perusteltu muun muassa sillä, että pelaamisen tuotoilla rahoitetaan monia kansalaisille hyödyllisiä palveluita ja myös hoidetaan ja ehkäistään itse peliongelmaa. Ei ole kuitenkaan täysin kiistatonta, että Veikkaus täyttäisi EU:n määrittelemät monopolin edellytykset. Rahapelien tuotoille on asetettu tietyt euromääräiset tavoitteet, joiden myötä rahoitetaan esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluvia kansalaisten peruspalveluja, kuten kirjastoja ja liikuntapaikkoja.  Toisin sanoen peruspalveluiden olemassaolo ja taso on joidenkin kansalaisten pelaamiseen varassa.