Uhkapelien aiheuttamat haitat ovat olleet arpajaislain pienten uudistuksen myötä tiiviisti otsikoissa. Pääosin uudistus on saanut kiitosta peliriippuvuuden asiantuntijoilta, ja jopa Veikkauksen päässä pakolliseen tunnistautumiseen ja muihin rajoituksiin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti.

Edunvalvonnassa tilanteeseen on ilmeisesti herätty jälkijunassa, sillä alla oleva kirjoitus on ensimmäinen, jossa rahapelien ainoat voittajat – eli uhkapeleissä hävinneiden rahojen saajat – ottavat kantaa uudistukseen.

Kirjoitus on luettavissa Helsingin Sanomien sivuilla.

ARPAJAISLAKIA halutaan muuttaa. Pelihaittojen ehkäisemiseksi käyttöön aiotaan ottaa raha-automaatti­pelaajan pakollinen tunnistus. Tämä on hyvä asia.

Myönteistä ei sen sijaan ole, että samalla muutos leikkaa ison osan pelituotoista, joilla ­rahoitetaan hyvinvointia kiistatta edistävää taide-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuoriso­työtä.

 

Kohtalokkaan arpajaislakimuutoksen valmistelijat ovat myöntäneet kiireen. Näkökulma on ollut vain pelihaitoissa, ei ­siinä, että muutos on viemässä arviolta 55–145 miljoonaa euroa taide-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotyöltä. Tämä puoli uudistuksesta nousi esille vasta kymmenien yleishyödyllistä työtä tekevien kansalais­järjestöjen tyrmistyneissä lausunnoissa.

 

Nyt järjestöissä odotetaan kauhulla mahdollisesti lokakuun toisella viikolla tulevaa hallituksen lakiesitystä. Onko lausunnoilla ollut merkitystä, vai aletaanko toimintoja ajaa alas?

 

Tapaus on huolestuttava. Haluamme herättää keskustelun yleishyödyllisen taide-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotyön rahoituksen jatkuvuudesta. Mielestämme pelituottojen menetys on korvattava valtion budjetista.