
Useat mediat uutisoivat tänään 16.12.2018 vanhusten rahapelaamisen olevan kasvussa. Samalla myös ongelmat kasvavat. Erityisesti eläkkeellä olevat vanhemmat rouvat jäävät koukkuun hedelmäpelien pelaamiseen. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa otsikoi juttunsa ”Kilinää, kolinaa, vilinää ja vilkkuvia valoja”, joka kieltämättä antaa kuvan siitä, miksi pelaaminen kiehtoo vanhempia naisia.
Jutussa haastatellut asiantuntijat sanovat, etteivät ikäihmiset haukeudu hoitoon käsistä lähteneen kolikkopelien pelaamisen vuoksi. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö syytä olisi.
PELIKLINIKAN tieto- ja tukipiste Tiltin koordinaattorin Jenni Kämpin mukaan peliriippuvaisten avunhakijoiden joukossa ikäihmiset eivät näyttäydy suurena joukkona. Kämpin mielestä ikäihmisten ongelmat saattavat kuitenkin jäädä piiloon, eikä apua ongelmatilanteissa välttämättä haeta.
– Joissakin tutkimuksissa erityisesti ikäihmisten pelaamisen on havaittu olevan tietynlaista pakopelaamista, jossa pelaaminen vie huomion pois elämän haastavista ja epämiellyttävistä puolista, Kämppi toteaa.
Suomenmaan jutussa haastateltu A-klikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki laittaa osan hoitoon hakeutumattomuuden syystä kulttuurillisten seikkojen piikkiin. Bingoa pelaavat harmaahapset ovat sosiaalinen normi, eikä runsasta rahapelien pelaamista osata nähdä hälyttävänä. Myös nettikasinolla pelaaminen voi helposti jäädä piiloon.
A-KLINIKAN johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan ikäihmisten pelaamisessa on usein kyse päivien täyttämisestä – pelaaminen on ajanviettoa, joka muuttuu ongelmaksi.
Simojoki pitää ongelmallisena sitä, että ikäihmisten pelaamista ei aina tunnisteta ongelmaksi palvelujärjestelmässäkään.
– Edelleen ajatellaan liian helposti, että siellä on taas yksi mummeli peliautomaatilla. Pelaaminen nähdään osana vanhuutta: ”kaikki ikäihmisethän pelaavat bingoa ja rahapelejä.”
Samasta aiheesta kirjoittava Keskisuomalainen siteeraa THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulosta, jonka mukaan yllättävän suuri osa ikäihmisistä pelaa rahapelejä riskitasolla.
THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos kertoo, että vuoden 2015 väestökyselyn perusteella suomalaisten 65–74-vuotiaiden rahapelaaminen on lisääntynyt. Yhdeksällä prosentilla 65–74-vuotiaista on riskitason pelaamista, ja kahdella prosentilla rahapeliongelma.