Ninja Casino menetti lisenssinsä Ruotsissa

Ruotsissa siirryttiin lisenssijärjestelmään vuoden alussa. Ruotsi ei kuitenkaan antanut nettikasinoille täyttä vapautta mellastaa kuten haluavat, vaan lisenssin mukana tulee paljon vaatimuksia;

  • Spelpaus eli vapaaehtoinen porttikielto kaikille netissä toimiville kasinoille,
  • rajoituksia kasinobonusten tarjoamiseen,
  • pakolliset talletusrajat
  • ja monia muita pelihaittoja vähentävää rajoitusta.

Alle seitsemän kuukauden kuluttua lisenssijärjestelmän aloittamisesta ensimmäinen nettikasino on menettänyt toimilupansa. Ninja Casino on syyllistynyt useisiin vakaviin väärinkäytöksiin.

Ruotsin pelivalvontaviranomainen havaitsi Ninja Casinon toiminnassa useita vakavia puutteita, ja yhtiön katsottiin rikkoneen Ruotsin rahapelilakia muun muassa rahanpesun vastaisten toimien osalta. Ninja Casino oli tarjonnut pelaajilleen laissa kiellettyjä toistuvia bonuksia, eikä yrityksen katsottu toimivan riittävän vastuullisesti niissä tapauksissa, kun pelaajat ovat pelanneet suurilla summilla.

Suomessa Ninja Casinoa on tehnyt tunnetuksi entinen formulakuski Mika Salo. Suomen ja Ruotsin lisäksi Ninja Casino toimii Virossa, jossa sillä on myös paikallinen pelilisenssi netticasinon operoimiseen.

Tällä hetkellä Ninja Casinon ruotsalainen pelisivusto on suljettuna. Yhtiö on valittanut ruotsalaisviranomaisten päätöksestä, mutta oikeusprosessi vie todennäköisesti pitkän ajan. Ennen valituskierroksen alkamista Ninja Casino haki tilapäistä toimeenpanokieltoa lisenssin perumiselle, joka olisi tarkoittanut, että nettikasino saa pysyä auki, kunnes oikeus pääsee ratkaisuun asiassa. Valitus kuitenkin hylättiin, ja Ninja Casino pysyy suljettuna, mahdollisesti lopullisesti.

Tapaus toimii mielenkiintoisena osoituksena siitä, että myös lisenssimarkkinassa rahapelien haittojen vähentäminen onnistuu mainiosti. Ehkä jopa paremmin, kuin monopolissa. Kuten Ruotsin tapauksessa nähdään, viranomaisen keskittyessä valvontaan voitontavoittelun sijaan, reagointi on nopeaa ja agressiivista.

Muut nettikasinot ovat jo seurausten pelossa ottaneet konservatiivisemman asenteen sääntöjen noudattamiseen, ja esimerkiksi suomalaislähtöinen nettikasino Rizk poisti Wheel of Rizk -nimisen bonushyrrän sivustoltaan. Heidän näkemyksensä mukaan ilmaisbonuksia jakava hyrrä oli lain sallima, mutta täyden varmuuden puuttuessa on parempi olla ottamatta turhia rizkejä.

Twitterissä on jo viisasteltu, ettei Veikkaus olisi todennäköisesti onnistunut pitämään lisenssiään, jos Ruotsin Spelinspektionen olisi heitä valvomassa. Jatkuva lain harmaalla alueella toimiminen tuskin olisi jatkunut missään muussa maassa, edes Maltalla. Jäämme siis odottamaan tiukempia toimia pelihaittojen vähentämiseksi kotimaassa.

Kansainväliset kasinopelit Veikkauksen ohjelmistoon

Veikkaus on ottamassa käyttöön globaalisti nettikasinoilla suosituimpien pelinvalmistajien joukkoon kuuluvien NetEntin sekä Yggdrasilin pelit. NetEnt julkaisi jo viime vuoden puolella asiasta tiedotteen, ja Yggdrasil juhlisti samoin asiaa omassa tiedotteessaan.

Jatkossa Netentin suosituimpiin peleihin kuuluvat Starburst, Gonzo’s Quest sekä Yggdrasilin Vikings go Wild ovat siis suomalaispelaajien saatavilla myös Veikkaukselta. On vielä epäselvää, tulevatko miljoonien eurojen progressiivisia jättipotteja tarjoavat Mega Fortune tai Joker Millions Suomeen saataville.

Koska Veikkauksen nettikasino profiloituu ensisijaisesti vastuullisena ja mahdollisimman vähän haittoja tuottavana vaihtoehona Maltalta käsin pyöritettäville internetkasinoille, on aiheellista kysyä, miten vastuullisuusnäkökulma toteutuu jos Veikkauksen nettikasinolla on tarjolla täsmälleen samat, erittäin koukuttaviksi rakennetut hedelmäpelit.

”Nyt tuodaan kovemmat huumeet kotimaan markkinoille. Kun nopeatempoisten pelien parintonnin kuukausipeliraja Veikkauksen nettikasinolla tulee täyteen, on monille varmasti pienempi kynnys siirtyä jatkossa näiden tutuksi tulleiden pelien ääreen kilpaileville kasinoille”, Pelirajat’on-toiminnan kokemusasiantuntija Joni sanoo Sosped-säätiön tiedotteessa.

Seuran jutussa peliriippuvuudesta kärsinyt Jaakko kertoo Netentin ja Yggdrasilin pelien olevan nopeatempoisuutensa ja ovelan suunnittelunsa ansiosta kaikkein addiktoivimpia.

Net Entertainmentin pelit eivät ole ensimmäisiä kansainvälisen nettikasino-operaattorin pelejä, joita Veikkaus kasinollaan tarjoaa. Jo nettikasinoa lanseeratessa julkaistiin yksinoikeussopimus Playtech-yhtiön kanssa. Playtech on maailman suurin kasinopelien tuottaja. Kuten uudet kolikkopelivalmistajat Netent ja Yggdrasil, myös Playtech on käytössä suurimmalla osalla kansainvälisistä nettikasinoista.

Veikkaus on vastannut tulevaisuuden haasteisiin panostamalla nettipelien valikoimaa. Verkkosivuillaan Veikkaus mainostaa uutuuspeliä nimeltä Ways of the Phoenix: ”Itämaiseen mytologiaan perustuva peli, jossa on jopa 3 125 voittotapaa.”

Viiden kiekon automaattipeli on Lontoon pörssiin listatun Playtech-yhtiön tuote. Tartossa, Virossa perustettu Playtech on maailman suurin online-pelejä tuottava yhtiö, jolla on toimistot 17 maassa. Sen asiakkaana on nettikasinoita ympäri maailman.

Niinpä esimerkiksi Ways of the Phoenixia, Age of the Godsia, Anaconda Wildia tai muita Veikkauksen eksoottisia nettipelejä voi pelata useissa kansainvälisissä nettikasinoissa.

Seuran Playtechiä koskevassa artikkelissa yhtiön mainitaan olevan alunperin virolaislähtöinen, mutta käytännössä se on israelilaisomisteinen. Playtechin historia on täynnä – ainakin suomalaisella mittapuulla – eettisesti kyseenalaista toimintaa. Yhtiön perustaja ja entinen pääomistaja Teddy Sagi on muunmuassa tuomittu talousrikoksista vankeuteen. Tämä ei estänyt vastuullista rahapelimonopolia tekemästä sopimusta Playtechin kanssa.

Köyhien asuinalueilla eniten kolikkopelejä, Seura

Veikkaus on saanut mittavaa kriitiikkiä viimeisen vuoden aikana. Suurin osa on kohdistunut peliautomaattien sijoitteluun sekä niiden määrään. Jo aiemmin on uutisoitu, että Veikkaus pitää kynsin ja hampain kiinni kolikkopelien hajasijoittelusta kaupoissa, ja perustelee tätä alueellisella tasa-arvolla. Tohmajärveläisillä tulee olla yhtäläinen oikeus pelata kolikkopelejä kuin Helsingin Lauttasaaressa.

Tutkijoiden analyysi osoittaa, että peliautomaatteja sijoitetaan eniten alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia, mutta työttömyysaste korkea. Vastaavasti varakkaimmilla alueilla peliautomaatteja on olemattoman vähän.

Seura paljasti 2018 saamansa aineiston perusteella, että kolikkopelejä on eniten köyhien asuinalueilla. Veikkaus puolustautuu sanomalla, ettei peliautomaatteja sijoiteta sosioekonomisin perustein, vaan rahapelit ovat päätyneet köyhimpien – ja eniten pelaavien – alueille muunlaisen mekanismin kautta.

Ruokakauppiaille ja baarinpitäjille peliautomaatti on mieluinen lisä. Liikkeenharjoittaja saa osansa automaatin tuotoista ja se voi myös houkutella asiakkaita. Rajallisille automaateille onkin kysyntää ja Veikkaus saa itsenäisesti päättää, kuka niitä saa ja kuka ei.

Veikkaus maksoi vuonna 2017 myyntipalkkioita eli komissioita kauppaille 160 miljoonaa euroa. Tämä on päivittäiskaupan alalle merkittävä summa. Onkin aiheellista kysyä, kannustaako uhkapelaamisesta tuleva rahavirta ehkäisemään alaikäisten ja peliongelmaisten pelaamista asianmukaisella tavalla.

Jopa THL:n tutkijat ovat sitä mieltä, ettei Veikkaus hoida monopolinaseman ehtona olevaa peliriippuvuuden ehkäisytehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla.

”On selvää, että Veikkaus on tietoinen siitä, että rahapeliautomaatteja on sijoitettuna enemmän usein sellaisille asuinalueille, joissa esiintyy runsaasti huono-osaisuutta. Rahapeliautomaattien sijoittelussa liiketaloudellinen näkökulma on ollut etusijalla, vaikka Veikkaus korostaa toimivansa vastuullisesti. Arpajaislain mukaan Veikkauksen tulee toimeenpanna rahapelit siten, että pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja vähennetään. Rahapeliautomaattien sijoittelun osalta tämä ei näytä toteutuvan”, THL:n Jani Selin sanoo.

Jutun julkaisun jälkeen yksityiset kansalaiset ovat järjestelleet Pelikoneet pois kaupoista -kansalaisaloitteen, joka on tätä kirjoittaessa saanut noin 15 000 allekirjoitusta. Matkaa siis on vielä 35 000 nimeä siihen, että aloite luovutetaan eduskunnalle.

Seuran 1,5 vuotta vanha juttu on nyt julkaistu uudelleen lehden verkkopalvelussa, sillä se on hiljattain voittanut tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon.

Ruotsalaiset antavat itselleen porttikiellon nettikasinolle, Expressen 4.1

Ruotsi siirtyi (näennäisestä) monopolijärjestelmästä lisenssimarkkinaan 1.1.2019. Suomessa julkisen keskustelun kantava teema on ollut väite siitä, että rahapelien lisensointi johtaisi turmioon ja paisuttaisi jo entisestään valtavia peliongelmia vielä suuremmaksi.

Artikkelin julkaisuhetkellä lisenssimarkkina on ollut neljä päivää käytössä naapurimaassamme Ruotsissa ja jo nyt havaitaan, että sääntelyllä saadaan nettikasinot toimimaan vastuullisesti.

Jo tuhannet ruotsalaiset ovat asettaneet itselleen pelikiellon internetin kasinolle ja samalla myös kaikkiin muihin paikkoihin, joissa voi pelata. Palvelun nimi on SpelPaus.se, jossa voi muutamalla hiiren klikkauksella saada kaikkiin lisenssin omaaviin pelipaikkoihin kerralla itselleen porttikiellon.

Poikkeuksellisen hieno puoli SpelPausissa on se, että se lopettaa kaikenlaisen suoramarkkinoinnin samaksi ajaksi kuin kielto on voimassa. Kieltoa ei voi peruuttaa eikä lopettaa ennenaikaisesti. Valittavana on 1, 3 tai 6 kuukauden kielto sekä toistaiseksi voimassa oleva esto.

Kolmen ja puolen päivän aikana lähes neljätuhatta ruotsalaista on jo rekisteröitynyt palveluun. Suurin osa pelaajista on valinnut toistaiseksi voimassa olevan tauon pelaamisesta. Alunperin suunnitteilla oli myös vaihtoehto, jolla olisi saanut loppuelämän mittaisen porttikiellon nettikasinolle, mutta laki ei mennyt sellaisenaan läpi.

Aiemmin itselleen on saanut porttikiellon niin ruotsalaisille kuin maltalaisillekin kivijalka- sekä nettikasinoille pyytämällä sitä kyseisestä pelipaikasta. Uuden lain myötä kiellon saa itselleen kaikkiin paikkoihin samaan aikaan. Koska suurin osa vakavasti otettavista nettikasinoista on lisensoituja eikä pelaajilla ole syitä pelata lisensoimattomalla ja siten kenties turvattomalla tai epärehellisellä kasinolla, kielto on todella kattava.

Palvelu on otettu positiivisesti vastaan sekä kansalaisten että kolmannen sektorin palveluntarjoajien piirissä. Saadakseen tauon pelaamisesta ei tarvitse olla peliongelmainen – riittää, ettei halua haaskata rahojaan nettikasinolla tai bingossa.

Vastaavanlainen järjestelmä on lisenssimarkkinan myötä saatu myös Iso-Britanniaan, jossa siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Kun valtio toimii selkeästi kuluttajien oikeuksia turvaavana instanssina eli lakien säätäjänä ja niiden valvojana, eikä pelien tarjoajana, intressit ovat oikeansuuntaiset. Tällaista järjestelmää on mahdotonta nykyoloissa saada Suomeen, koska Veikkauksen intressissä on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa – ei suojella pelaajaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Expressen (uutinen ruotsiksi).

Päivitys 1.7.2019. Ensimmäinen nettikasino on menettänyt lisenssinsä. Ninja Casino sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen, jonka pelisivut suljettiin Ruotsissa lisenssiehtojen noudattamattomuuden vuoksi.

Ikäihmisten uhkapelaaminen kasvussa, 16.12

Ikäihmisten pelaamisessa on usein kyse päivien täyttämisestä – pelaaminen on ajanviettoa, joka muuttuu ongelmaksi.
Ikäihmisten pelaamisessa on usein kyse päivien täyttämisestä – pelaaminen on ajanviettoa, joka muuttuu ongelmaksi.

Useat mediat uutisoivat tänään 16.12.2018 vanhusten rahapelaamisen olevan kasvussa. Samalla myös ongelmat kasvavat. Erityisesti eläkkeellä olevat vanhemmat rouvat jäävät koukkuun hedelmäpelien pelaamiseen. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa otsikoi juttunsa ”Kilinää, kolinaa, vilinää ja vilkkuvia valoja”, joka kieltämättä antaa kuvan siitä, miksi pelaaminen kiehtoo vanhempia naisia. 

Jutussa haastatellut asiantuntijat sanovat, etteivät ikäihmiset haukeudu hoitoon käsistä lähteneen kolikkopelien pelaamisen vuoksi. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö syytä olisi.

PE­LIK­LI­NI­KAN tie­to- ja tu­ki­pis­te Til­tin koor­di­naat­to­rin Jen­ni Käm­pin mu­kaan pe­li­riip­pu­vais­ten avun­ha­ki­joi­den jou­kos­sa ikäih­mi­set ei­vät näyt­täy­dy suu­re­na jouk­ko­na. Käm­pin mie­les­tä ikäih­mis­ten on­gel­mat saat­ta­vat kui­ten­kin jää­dä pii­loon, ei­kä apua on­gel­ma­ti­lan­teis­sa vält­tä­mät­tä ha­e­ta. 

– Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa eri­tyi­ses­ti ikäih­mis­ten pe­laa­mi­sen on ha­vait­tu ole­van tie­tyn­lais­ta pa­ko­pe­laa­mis­ta, jos­sa pe­laa­mi­nen vie huo­mi­on pois elä­män haas­ta­vis­ta ja epä­miel­lyt­tä­vis­tä puo­lis­ta, Kämp­pi to­te­aa.

Suomenmaan jutussa haastateltu A-klikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki laittaa osan hoitoon hakeutumattomuuden syystä kulttuurillisten seikkojen piikkiin. Bingoa pelaavat harmaahapset ovat sosiaalinen normi, eikä runsasta rahapelien pelaamista osata nähdä hälyttävänä. Myös nettikasinolla pelaaminen voi helposti jäädä piiloon.

A-KLI­NI­KAN joh­ta­van yli­lää­kä­rin Kaar­lo Si­mo­jo­en mu­kaan ikäih­mis­ten pe­laa­mi­ses­sa on usein kyse päi­vien täyt­tä­mi­ses­tä – pe­laa­mi­nen on ajan­viet­toa, joka muut­tuu on­gel­mak­si.

Si­mo­jo­ki pi­tää on­gel­mal­li­se­na sitä, et­tä ikäih­mis­ten pe­laa­mis­ta ei ai­na tun­nis­te­ta on­gel­mak­si pal­ve­lu­jär­jes­tel­mäs­sä­kään.

– Edel­leen aja­tel­laan lii­an hel­pos­ti, et­tä siel­lä on taas yk­si mum­me­li pe­li­au­to­maa­til­la. Pe­laa­mi­nen näh­dään osa­na van­huut­ta: ”kaik­ki ikäih­mi­set­hän pe­laa­vat bin­goa ja ra­ha­pe­le­jä.”

Samasta aiheesta kirjoittava Keskisuomalainen siteeraa THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulosta, jonka mukaan yllättävän suuri osa ikäihmisistä pelaa rahapelejä riskitasolla.

THL:n erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos kertoo, että vuoden 2015 väestökyselyn perusteella suomalaisten 65–74-vuotiaiden rahapelaaminen on lisääntynyt. Yhdeksällä prosentilla 65–74-vuotiaista on riskitason pelaamista, ja kahdella prosentilla rahapeliongelma.

”Kolikkopelien määrä tulisi puolittaa”, Mikko Kiesiläinen 21.11

Suomalaiseen rahapelijärjestelmään on suuntautunut viime päivinä runsaasti kritiikkiä. Erityisen tulituksen kohteena on ollut se tapa, miten Veikkauksen kolikkopelit on sijoiteltu ympäri maita ja mantuja niin, ettei suomalainen peliriippuvainen voi käydä edes maitokaupassa törmäämättä rahapeleihin. Suomessa on aivan poikkeuksellisen paljon peliautomaatteja kansainvälisestikin mitattuna.

Rahapeleillä kerätyt tuotot ovat valtion näkökulmasta regressiivinen vero, joka kohdistuu yhteiskunnan kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin. Viisi prosenttia Veikkauksen pelaajista tuo puolet Veikkauksen tuotoista. Veikkauksen rahapeliautomaatteja on sijoitettu tiheimmin korkeimman työttömyyden, matalimman koulutustason ja vähätuloisimmille asuinalueille.

Nyt Liberan Mikko Kiesiläinen (vihr.) esittää, että peliautomaattien määrä tulisi puolittaa. Vaikka pudotus olisi raju, silti Suomessa olisi lähes kolminkertaisesti enemmän pelikoneita kuin naapurimaassa Ruotsissa.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla samana päivänä kuin Päivi Räsäsen kirjoitus. Kirjoituksen näkee muutaman mielenkiintoisen linkin ja kommenttien kanssa Uuden Suomen blogialustalta.

Myös kommentoijat ovat heränneet. Yhden keskustelijan vaatimus on tuttu: itseasetettu pelaamisen esto.

Pakollinen tunnistautuminen mahdollistaisi sen että henkilö joka itse kokee kärsivänsä peliriippuvuudesta ja haluaa siitä eroon,voisi halutessaan asettaa itselleen pelaamisen eston kaikkiin maamme peliautomaatteihin.

Tällä hetkellä Veikkaus tarjoaa ainoastaan tilapäisiä eli väliaikaisia pelaamisen estoja. Maailmalla on useita esimerkkejä siitä, miten loppuelämän kestävä, itse asetettu pelaamisen esto olisi mahdollista toteuttaa. On tietysti selvää, että Veikkaus ei tällaista halua, mutta vastuullisen yhteiskunnan tehtävä on asettaa edunsaajien ahneudelle suitset edunsaajien sinänsä hyvän ja tarpeellisen toiminnan yleishyödyllisestä luonteesta huolimatta.

Pakolliset estot onnistuvat myös lisenssimarkkinassa: esimerkiksi Briteissä käytössä on pelaamisen esto, jossa voi asettaa itselleen kiellon kaikkiin mahdollisiin pelipaikkoihin yhdellä kertaa. Mukana ovat niin nettikasinot, vedonlyöntipisteet kuin kaikki muutkin mahdolliset pelipaikat.

 

”Peli­automaatit tulisi poistaa kaupoista”, HS 25.11

Entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla päivän kuumasta kysymyksestä eli rahapelien saatavuudesta, tai toisin muotoiltuna kaupoissa olevista kolikkopeleistä. Kuten tälläkin palstalla olemme kirjoittaneet, Suomessa hävitään rahaa uhkapeleihin ennätysmäisesti eurooppalaisessa mittakaavassa.

RAHAPELIHAITAT koskettavat suoraan tai välillisesti satoja­tuhansia suomalaisia. Suosituimmat pelimuodot Suomessa ovat raha-automaatit, lotto ja raaputusarvat. Vuonna 2015 tehdyn väestökyselyn mukaan 3,3 prosentilla 15–74-vuotiaista oli rahapeliongelma. Raha­pelaamisesta aiheutuu merkittäviä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja, jotka kohdistuvat pelaajiin, heidän lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan.

Veikkaus on Veli-Pekka Nummikosken suulla pitänyt esillä omaa vastuullisuuttaan. Pääargumenttina tämän puolesta on ollut tulossa oleva pakollinen tunnistautuminen, joka ei kuitenkaan ulotu kauppojen ja kioskien ulkopuolelle kasinolle tai pelipisteisiin – siis niihin paikkoihin, jossa peliriippuvaiset käyttävät eniten rahaa rahapeleihin. Räsänen tyrmää toimenpiteiden riittävyyden suorasanaisesti.

Pakollinen tunnistautuminen ei kuitenkaan yksinään ole riittävä toimenpide pelihaittojen ehkäisyn tehostamiseksi. Lisäksi pakollisen tunnistautumisen sisältävän raha-automaatti­pelaamisen ulkopuolelle jäävät hallituksen esityksessä Veikkaus oy:n pelisaleihin ja kasinoon sijoitetut raha-automaatit.

Yhtenä ratkaisuna hän pitää sitä, että kolikkopelit ja muut rahapelit eritytettäisiin entistä enemmän niille tarkoitettuihin tiloihin, joita siis ovat pelipisteet ja kasinot. Veikkaukselle tämä ei sovi, tuleehan merkittävä osa kolikkopelien tuotoista kaupoista ja kioskeista. Erityisesti haja-asutusalueilla pelaaminen vähentyisi merkittävästi, jos uhkapelejä pelatakseen tulisi lähteä kymmenien tai jopa satojen kilometrien päähän lähimmän kaupungin casinolle.

Nyt Suomessa noin 2 000 ­automaattia on eriytetyissä pelisaleissa. Järjestelmää tulisi edelleen kehittää tähän suuntaan, vaikka Veikkaus on tätä vastustanut.

Erikoista Räsäsen mielipidekirjoituksessa on lähinnä se, että huolimatta lääkäritaustastaan hän ei tunnu antavan peliriippuvuuden hoidolle paljoakaan painoa. Kuitenkin peliriippuvuus on hoidettavissa oleva sairaus, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle ja tietysti vielä mittaamattomia inhimillisiä kustannuksia siihen sairastuneelle sekä lähipiirilleen.

SUOMESSA ei ole peliongelmien hoitoon kehitettyä erillistä hoitojärjestelmää. Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palveluiden tarjonta on maassamme hajanaista, ja rahapeliongelman hoitopalveluissa on vielä paljon kehittämisen varaa. Tehokkain keino vähentää rahapelisyrjäytymistä olisi kuitenkin poistaa peliautomaatit kaupoista.

Ehkä vielä jonain päivänä näemme sellaisen Suomen, jossa peliriippuvuus nähdään hoitamisen arvoisena sairautena eikä pelkkänä kulttuurin, liikunnan, hevosurheilun sekä AY-liikkeen lomatoiminnan rahoitusmuotona.

Veikkauksen ja Liberan edustajat HS:n väittelyssä

Veikkauksen rahapelimonopolin näkyvin puolustaja on viime vuodet ollut Veikkauksen varatoimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikoski. Hänet voi bongata Twitteristä sekä useista eri medioista toistamasta Veikkauksen keskeisiä argumentteja Veikkauksen kasinopelien ja peliautomaattien sääntelyä vastaan.

Helsingin Sanomien tuoreessa ”haastatteluväittelyssä” hän ottaa yhteen Liberan toiminnanjohtaja, Vihreiden politiikko Mikko Kiesiläisen kanssa. Libera on jo vuosia tasaisen säännöllisesti muistuttanut, että Suomessa käytössä oleva rahapelijärjestelmä on luonteeltaan köyhimpien lisäverotusta, ja nykyinen järjestelmä tulisi korvata lisenssijärjestelmällä.

Nummikosken yksi keskeinen väite on, että Veikkaus tahkoaa suomalaisille yhteiseen hyvään miljardi euroa vuodessa. Suurin huoli on, että jo nyt 30% suomalaisten uhkapelaamisesta verkossa suuntautuu ulkomaisille nettikasinoille, joista suurin osa on Maltalla, ja näin toimii paikallisten lakien ja asetusten mukaisesti. Mutta Veikkauskaan ei ole puhtoinen – pelkkään mainostamiseen kuluu 50 miljoonaa euroa vuodessa, ja kun mukaan laskee kolikkopelien sijoittelusta maksettavat sijoituspaikkamaksut ja pelipisteiden myyntikomissiot, luku on jo lähempänä 200 miljoonaa euroa.

”Runsaalla tarjonnalla ruokitaan runsasta pelaamista, ja siksi kokonaistarjonnan säätely on perusteltua. Peliautomaatteja on joka paikassa. Ne ovat kaikista pahimpia peliaddiktion kehittymisen kannalta”, Kiesiläinen sanoo.

Nummikoski vetoaa suomalaisiin perinteisesti paheksumalla pääomasijoittajien ahneutta.

Nummikoski huomauttaa, että rahapelien tuotto menee aina jonnekin – se ei katoa tyhjyyteen. ”Se voi mennä Maltalle pääomasijoittajille tai valtion budjettiin. Tai sen voi ohjata korvamerkittynä hyviin kohteisiin, kuten Suomessa. Tässä mielessä järjestelmä kestää vertailun.”

Pelaajan kannalta on kuitenkin herttaisen yhdentekevää, ovatko hävityt rahat menneet osin rahapeliveron muodossa valtiolle ja osin maltalaiselle pääomasijoittajalle, vai osin Veikkauksen tuottoina valtiolle ja loput Nummikosken kollegoiden palkkakuluihin. Jos kasinopeleistä riippuvaisten asemaa halutaan parantaa, toimiva tapa on vähentää rahapelien saatavuutta. Juuri sääntelyä Veikkaus on pyrkinyt kaikin keinoin välttämään.

Koko artikkeli on luettavissa Helsingin Sanomien verkkosivuilta (maksullinen).

”Rahapelien haittoja on torjuttava tosissaan. Muuten monopolia ei voi perustella.” -Osmo Soininvaara, 21.11

Vihreiden pitkän linjan politiikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on ottanut kantaa Veikkauksen monopolia vastaan. Kyseessä on poikkeuksellinen ulostulo mieheltä, joka on vuosikymmeniä edustanut sosiaalisesti vastuullista politiikkaa. Vastalauseet Veikkauksen argumenteille pelihaittojen hillitsemisestä monopolin avulla käyvät yhä voimakkaammiksi.

THL:n neuvosto sai eilen selvityksen rahapelien haitoista. Meillä ne on haittojen ehkäisemisen nimissä annettu Veikkauksen monopoliksi. Tulos ei näytä hyvältä. Rahapelien haitoissa olemme ihan kärkipäätä. Tällä tuloksella on vähän hankala perustella monopolia verrattuna siihen, että alaa säänneltäisiin ja verotettaisiin.

Minusta veikkaus toimii moraalittomasti, kun se keskittää rahapelikoneitaan köyhien ja työttömien asuinalueille. Tähän aika moraalittomaan toimintaa on vaikea puuttua, kun pelien tuotot menevät niin hyvään tarkoitukseen. Eivät siis vain pelaajat vaan myös koko yhteiskunta on addiktoitunut rahapeleihin. Vaatimukset köyhien ongelmapelaajien ryöstämisen lopettamisesta olisivat äänekkäämpiä, jos rahapelien tuottoja ei korvamerkittäisi, vaan ne menisivät muiden verojen tavoin VM:n pohjattomaan kassaan ja urheilua ja kulttuuria rahoitettaisiin budjetista.

Koko kirjoitus on luettavissa Osmo Soininvaaran verkkosivuilta.

”Veikkauksen monopoli on sairas” -Suomen kuvalehti

Julkaisemme poikkeuksellisesti vanhan jutun ”tärppinä”, sillä Suomen Kuvalehden toimittaja Mikko Niemelä kirjoittaa harvinaisen terävästi suomalaisen rahapelimonopolin nykytilasta. Artikkelissa kerrotaan, että toisin kuin Veikkauksen mainoslause suomalainen voittaa aina väittää, tosiasiassa harva voittaa ja useimmat häviävät.

Mikään salaisuus rahapelin perusmekaniikka ei tietenkään ole. Ilmiö tunnetaan nimellä palautusprosentti. Se ilmaisee prosentteina sen, kuinka monta prosenttia pelaaja saa pitää keskimäärin omista rahoistaan. Sekä nettikasinot että Veikkaus kertovat tämän prosentin melko avoimesti. Netin kasinoilla se on yleensä noin 93-95% luokkaa ja Veikkauksen peleissä noin 90%.

Rahapeleihin koukuttunutta ongelmapelaajaa faktatieto hetkauttaa suurin piirtein yhtä paljon, kuin alkoholistia tieto alkoholin aiheuttamista sosiaalisista, yhteiskunnallisista tai terveysongelmista.

Ongelmapelaajat aiheuttavat haittoja myös yhteiskunnalle. Konkurssit, lainat, avioerot, terveyshaitat, sairauspoissaolot, lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö ja rikokset näkyvät THL:n tutkimuksessa.

Mielenkiintoisinta SK:n artikkelissa on se, miten kriittisesti se suhtautuu Veikkauksen monopoliasemaan. Euroopan unioni on todennut Suomen monopolimallin vuonna 2010 EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivaksi siitä syystä, että monopolin tarkoitus on hillitä peliongelmia eli vähentää uhkapeleistä riippuvaisten määrää.

Koska monopolin oikeutus on sen tehokkuudessa ehkäistä peliongelmia, oikeutus lakkaa, jos todetaan, että suomalainen monopolimalli yhdessä Veikkauksen kanssa on epäonnistunut vähentämään pelihaittoja.

HÄLYTTÄVÄÄ THL:n tutkimuksessa on myös se, että ”kansan” mielestä rahapelijärjestelmän tärkein tavoite on jakaa rahat ”yhteiseen hyvään”, kuten tieteelle, taiteelle ja urheilulle.

Vähiten tärkeä tavoite kansalaisten mielestä sen sijaan on taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy. THL:n tutkijoiden johtopäätös onkin, että valtion rahapelitoiminnan tavoitteita koskeva viestintä on epäonnistunut.

Niin on, sillä jos Veikkaus lisää pelihaittoja, ei sen monopolille ole enää perusteita. Ongelmapelaajien rahastaminen onnistuu hyvin myös yksityisiltä peliyhtiöiltä. Tällöin suomalainen tiede, taide ja urheilu saavat hakea ”voittonsa” muualta.

Onkin sairaan yhteiskunnan merkki, jos ”yhteistä hyvää” rahoitetaan ongelmaisten ihmisten addiktiolla.

Veikkaukselle on yritetty lainsäätäjän toimesta asettaa suitsia määräämällä mm. pakollisen tunnistautumisen käyttöönotosta, joka on edellytys tehokkaasti toimiville pelirajoituksille. Siirtymäaika on kuitenkin useita vuosia, eikä pakollista tunnistautumista tarvitse ottaa käyttöön pelipisteissä, eli juuri siellä, missä peliriippuvaiset aikaa eniten viettävät.

On varsin aiheellinen kysymys, saataisiinko sama vero- tai veroluontoinen tulo valtiolle verottamalla kaikkia peliyhtiöitä lisenssijärjestelmän kautta, ja samalla peliriippuvuutta tehokkaammin hillittyä pakottamalla peliyhtiöt vastuullisempaan toimintaan lainsäädännön kautta.